Hyppäri

Eilen hypättiin pitkästä aikaa kaksari Essin kanssa. Heppoina Kääpiö ja Ninja (kuten aina). Suunnitelma oli siis saada sujuvaa rataharjoitusta, ja rakennettiin maneesiin suhteutettu 14m välillä, sarja  6.5m välillä ja tasaokseri vesimatolla.

Aloiteltiin kavaletilla; ympyrällä ja lävistäjällä. Paikat oli vähän hakusessa, mutta alkoivat löytyä kun muisti itse ratsastaa. Lävistäjällä vaihdot kavaletin päällä onnistuivat hyvin. Kää oli vähän epäluuloisen olonen jo alkukäynneissä, mutta sarja ja okseri sujuivat ihan ok, tai siis yli mentiin vaikka vähän jännitti. Suhteutetulla meillä oli kumminkin laine ja sen kanssa tähtipuomit, mikä ei ollut ponin mielestä ollenkaan mukava juttu.. Siihen vedettiin liinat kiinni ihan tosissaan ja moneen kertaan, tuntui ihan paluulta alkuajoille, kun aloin Käällä hypätä (kielteli maapuomeille yms.) Laskettiin sitten sitä ja mentiin yli, minkä jälkeen hyppäsi isompanakin ihan ilosesti. Seuraava ongelma olikin sitten laukan säädeltävyys. Suhteutettu olisi pitänyt tulla neljällä laukalla, mutta tultiin kerta kerran jälkeen kolmella.

Sitten alko heppa hyytyä. Muuttui ihan veteläksi jne. Alko tulemaan suhteutettua neljällä, koska en enään saanut laukkaa eteenpäin. Lopettipa se jossain vaiheessa liikkumisenkin.. Sen jälkeen sitten otettiin pari hyppyä ja that's it. Epäiltiin väsymyksen johtuvan siitä, ettei hepat ole saaneet kauraa nyt viikkoon ja Kää on ollut lisäksi pihatossa yöt. Olin suunnitellut hyppääväni Eholla 70 ja 80cm, mutta ajateltiin, että parempi hyppää vain 70, kun oli nyt tommonen. Vähän arveluttaa, millainen on ponin suhtautuminen Ehon koristeellisiin esteisiin, mutta one way to find out.

Niitattiin ihan tosissaan epäilyttävälle tähtiesteelle.

Lopulta kiivettiin hirvityksen yli.

Vaikka tunnista jäi vähän paha maku suuhun, olen tyytyväinen siihen, miten vaivatonta ysikympin ylittäminen tuntui Käälle olevan (alin kuva). Täytyy vaan löytää sitä energiaa ja rutiinia takaisin.